Yskä, nuha, kuume, ripuli ja äkillinen stressireaktio

Päivä 8


Luvassa oli minulle ensimmäinen terveydenhoitajan päivystysvastaanotto. Aamu lähti lapsilla hiukan hitaasti ja kiukkuisesti liikenteeseen, joten meinasin myöhästyä aamulla. Toimipaikan vaihtumisen myötä päänvaivaa aiheutti parkkipaikan löytäminen. Onneksi kerkesin kuitenkin sen verran hyvissä ajoin, että ehdin vaatteet vaihtamaan, eväät viemään jääkaappiin ja tutustumaan ensimmäisen asiakkaan taustatietoihin ennen kuin hänen aikansa alkoi.


Päivä oli vauhdikas! Työterveyshuollon päivystävä hoitaja arvioi asiakkaan terveydentilan haastatellen, havainnoiden ja tutkien. Hoitaja tekee arvion sairausloman ja päivystävän lääkärin ajan antamisen tarpeesta. Riippuen tth:n sopimuksesta asiakasyrityksen kanssa, hoitaja voi yleensä muutaman päivän kirjoittaa sairauslomaa ilman lääkärin konsultaatiota. Käytössä on myös chat-lääkäri jota voi konsultoida tarpeen mukaan. Keskiviikkona meidän ei tarvinnut kenenkään kohdalla konsultoida chat-lääkäriä. Päivystävälle lääkärille olisimme useamman laittaneet, mutta aamulla lääkärin työlistalla oli vain yksi vapaa-aika. Onneksi talossa oli muita lääkäreitä, jotka lupasivat päivän mittaan tarpeen mukaan ottaa työlistalleen tth:n asiakkaita tutkittavakseen.


Päivän aikana suurimmalla osalla asiakkaista oli flunnsan kaltaisia oireita ja lämpöilyä. Näiltä asiakkailta tutkimme korvat, nielun, tarvittaessa ultraten poskiontelot. Lisäksi mittasimme lämmön. Osalle kirjoitimme lähetteen verikokeisiin tulehdusarvojen tarkistusta varten. Nämä asiakkaat ohjattiin verikokeiden jälkeen takaisin odottamaan aulaan, josta heidät kutsuimme heti kun heidän verikoetuloksensa valmistuivat. Suurimmalle osalle näistä asiakkaista kirjoitimme 2-3 vrk sairauslomaa ja annoimme itsehoito-ohjeet. Osa laitettiin vielä lääkärin arvioon joko yleistilan tai labra-arvojen perusteella. Näissä tapauksissa lääkäri kirjoitti sairauslomatodistuksen omaan arvioonsa pohjautuen.


Muita tulosyitä, joita päivän aikana tuli, olivat esim. vatsatauti, työilmapiiriasiat, sisäilmaoireet, äkillinen stressireaktio ja työtapaturma. Vatsatauti osoittautui "helpommaksi" asiakkaaksi. Varmuuden vuoksi otettiin lämpö, haastateltiin, annettiin ohjeet nesteytyksestä huolehtimiseen, saikkulappu kouraan ja hyvää matkaa! Työilmapiiriasioiden tulosyyllä tulleen asiakkaan vastaanottoaika oli heti aamusta. Asiakas tuli myöhässä ja hänen tilanteensa vaati pidempää keskustelua. Aamupäivän aikamme siis myöhästyivät jonkin verran. Sen käynnin kirjaamisen jätimme suosiolla iltapäivälle, koska piti saada muut odottavat asiakkaat hoidettua. Iltapäivällä kirjaamisen yhteydessä ohjaajani soitti useamman puhelun asiakkaan tilanteen selvittämiseksi ja asia siirtyi asiakasyrityksestä vastuussa olevalle tth:lle. Asiakkaalle kirjoitimme yhden päivän saikkua, koska hän oli samalla syyllä ollut jo useamman päivän sairauslomalla. Hoitajana emme enää olisi sairauslomaa pystyneet sopimuksen mukaan pidempään jatkamaan. Äkillisen stressireaktion diagnoosin perusteella annoimme parin päivän sairausloman asiakkaalle jonka perheessä ja parisuhteessa oli ilmennyt edellisenä päivänä äkillinen kriisi. Asiakas tarvitsi sairausloman tilanteen selvittämiseen. Arvioimme, että hänen työnkuvansa vaati tarkkaavaisuutta ja keskittymistä, joten hän ei kriisin aiheuttaman huolen takia ollut työkuntoinen.


Sisäilmaoireiden vuoksi vastaantotolle tulleen asiakkaan tilannetta selvittelimme lähinnä haastatellen ja havainnoiden. Asiakas kertoi aloittaneensa uudessa työssä vajaa vuosi aiemmin, eikä hän ollut vielä käynyt työhöntulotarkastuksessa, se oli tulossa ensi kuun aikana. Asiakas oli huomannut erilaisia oireita, jotka ovat ilmaantuneet uuden työn alkamisen jälkeen. Näitä olivat voimakas väsymys ja vetämättömyys töiden jälkeen, äänen painuminen, päänsäryt, ihon punoitus ja kutina, voimakkaat poskiontelo- ja silmäoireet. Aluksi hän oli yhdistänyt oireet uuden työn tuomaan jännitykseen ja stressiin. Oli arvellut niiden menevät ohi kunhan pääsee työhön kunnolla sisään. Kesän aikana työpaikalla oli sattunut vesivahinko ja vahingon korjaamisen ajaksi työntekijät oli siirretty toisiin tiloihin. Tämän aikana oireet olivat hävinneet kokonaan. Remontin jälkeen työntekijät siirrettiin takaisin remontoituihin työtiloihin ja oireet palasivat välittömästi. Tämän jälkeen asiakas oli alkanut ajattelemaan oireiden syy-yhteys-suhdetta uudelleen. Oireet tulivat aina työpaikalla, mutta ne hävisivät pian töistä lähdettyä. Väsymys ja vetämättömyys menivät ohi parin tunnin jälkeen. Asiakas oli keskustellut asiasta esimiehen kanssa, koska oli huomannut että toisessa työtilassa hän pystyi työskentelemään oireetta. Esimies oli pyytänyt tth:n lausuntoa oireista, jotta siirto toisiin työtiloihin voidaan toteuttaa. Kirjasimme kaiken tarkasti ylös ja olimme yhteydessä asiakkaan omaan tth:aan, joka otti asian hoidettavakseen. Asiakas oli hyvin huojentunut vastaanottotilanteen jälkeen.


Työtapaturmatapaus poikkesi muista, koska meidän täytyi täyttää ilmoitukset työtapaturmasta vakuutusyhtiölle ja saada asiakas lääkärin arvioon piakkoin. Tapaturma oli sattunut edellisenä päivänä ja oireet olivat alkaneet vasta työpäivän jälkeen. Vaikka vamma ei vaikuttanut vakavalta, asia täytyi viedä lääkärin tietoon ja arvioon, koska vamma oli tullut työtehtävissä. Jos vamma aiheuttaisi viiveellä oireen tai tapaturmasta olisi myöhemmin haittaa, vakuutusyhtiö ei korvaisi asiakkaalle mitään ilman nyt tehtyjä tutkimuksia ja lausuntoja.


Päivän aikana työ jakautui niin, että minä haastattelin ja kirjasin ja ohjaajani hoiti tutkimisen. Päädyimme tähän tapaan, koska kyseessä oli ensimmäinen päivystykseni ja vastaanottokäyntien runko oli minulle vielä vieras. Tapa osoittautui hyväksi, koska näin jäi paremmin mieleen ne asiat, jotka on hyvä selvittää ja kirjata. Niin sanotusti "ohjelmarunko" tuli tutuksi. Ensi viikolla uusi päivystyspäivä! Saapas nähdä millä tulosyillä asiakkaita silloin tulee!