...se korvahuuhtelu, mähän arvasin!

Viime viikonlopulla oli tarkoitus avata ajatukset ensimmäisen viikon tunnelmista, mutta isänpäiväviikonlopuksi löytyi yllättäen paljon muuta aktiviteettia ja sunnuntai meni reissatessa ukkien ja isien luona. Sunnuntai-iltana myöhään kotiutuneena ei ajatus enää juossut sen vertaa, että olisi mitään järkevää tekstiä saanut aikaiseksi.


Päivä 4


Päivä alkoi omalla itsenäisellä määräaikaisterveystarkastuksella. Katsottiin yhdessä ohjaajan kanssa läpi asiakkaan tilanne, ennen tarkastusta. Kyseessä oli asiakas joka vajaakuntoisuuden vuoksi käy vuosittain tarkastuksissa, ja nytkin hänellä oli useampia käyntejä eri ammattilaisten tykönä työterveyshuollossa. Joten näistä syistä meidän ei tarvinnut kaikkia tarkastuksen aihealueita tarpoa yksityskohtaisesti läpi. Asiakas oli aivan ihanan puhelias ja saimme hänen kanssaan keskustelutua avoimesti hänen tilanteestaan. Asiakas teki työtä, johon kuului fyysisesti rasittavaakin työtä ja hänen terveydentilansa aiheutti näihin työtehtäviin hankaluuksia. TULES-vaivat aiheuttivat harmia, jos työpäivän aikana sattui enemmän tätä fyysistä kuormitusta olemaan. Asiakas oli aiemmin ollut lyhennetyllä työajalla töissä, mutta nyt oli täysillä työtunneilla. Hakemukset olivat vetämässä uuden osa-aikaisen sairasloman hakuun, joten minun ei tarvinnut niihin keskittyä. Tarkastustilanteessa katsottiin läpi hänen ennakkoon täyttämänsä kyselyt ja puhuimme niistä asioista ja huolista mitkä niistä nousivat esille. Tietenkin otin myös perustutkimukset (paino, pituus, vyötärön ympärys ja kuulo). Näköä ei tutkittu nyt, koska asiakas oli vasta käynyt silmälääkärillä. Kuulontutkimusta jännitin hiukan, koska se oli ensimmäinen itsenäisesti tehty kuulon tutkimus. Tutkimus kesti varmasti pidempään kuin pidempään töitä tehneellä hoitajalla, mutta halusin olla varma saaduista tuloksista. Kuulossa oli nimittäin muutoksia edellisen kerran tutkittuun audiogrammiin. Tarkistimme saadut tuloskset ohjaajani kanssa ja sain helpotuksekseni synninpäästön. Olin osannut tehdä tutkimuksen oikein ja tutkimustulokseen pystyi luottamaan. JEE hyvä minä ☺


Ohjaajani kanssa katsoimme asiakkaan lähdettyä ja pienen tauon pidettyämme terveystarkastuksen kirjaamisen. En halunnut keskittyä kirjaamiseen tarkastuksen aikana, koska koin, että nimenomaan keskustelu oli sitä mitä asiakas tarvitsi. Loppupäivä meni asiakkuudenhoitosuunnitelmapalaverin materiaaleja ja työpaikkaraportteja laatiessa. Päivä lipsahti vahingossa ylitöiden puolelle, niin keskittyneena teimme materiaaleja.


Päivä 5


Perjantai aamu alkoi korvahuuhtelulla. Taisin ensimmäisessä postauksessa kirjoitella, että aavistelin tämän tulevan eteen. Ehkä se johtui kun koulussa olimme korvahuuhtelun käyneet läpi kliinisessä seminaarissa. Mutta nyt ensimmäistä kertaa pääsin näkemään korvahuuhtelun livenä. Välineet olivat hiukan erilaiset, kuin koululla, mutta samalla tavallahan se huuhtelu tapahtui. En vielä halunnut itse huuhtelua tehdä, koska en ollut sitä koskaan kenellekään tehnyt tai nähnyt tehtävän. Korviin sen sijaan kurkistin ennen ja jälkeen. Ehkä seuraavalla kerralla uskaltaa jo tehdä itsekin.


Loppupäivästä tein itsenäisesti työpaikkaselvitysraportteja uudella ohjelmistolla ja valmistelin tulevaa työpaikkakäyntiä varten esikyselyitä. Ohjaajallani oli muutamia asiakassoittoja jotka hänen piti hoitaa sillä aikaa. Toki hän tarkisti työni jäljen ja keskustelimme tarkistuksen lomassa työterveyshuollon käytänteistä. Tuntui hyvältä tehdä raportteja ja etsiä itsenäisesti tietoa yrityksistä ja mahdollisista altisteista. Hankaluutta yhden asiakasyrityksen kohdalla meinasi tuottaa se, kun ei itse ollut kyseisellä työpaikkakäynnillä mukana niin ei tiennyt kaikkea. Kirjasin ylös mieleeni nousseet kysymykset ja kävimme ne läpi ohjaajani kanssa, kun hän oli saanut asiakaspuhelut hoidettua.


Aikamoinen tietotulva ensimmäiseksi viikoksi. En ollut tiennyt mitä odottaa työterveyshuollolta, ehkä jonkin verran yllätyin paperityön määrää. Ymmärrän miksi paperityötä on muuta terveydenhoitotyötä enemmän. Täällä on aina kaksi asiakasta ja kaksi näkökulmaa, on yksilöasiakas ja yritysasiakas. Ja näiden kahden intressit voivat hyvinkin paljon poiketa toisistaan. Siinä keikutaan sitten kahden välillä. Mietin päteeköhän tähän vanha sanonta, kun kumarrat toiselle, niin pyllistät toiselle..?